Listen on:
Episodes
Sunday May 04, 2025
Sunday May 04, 2025
Toivon Henki
Room 15:13 “Toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voimassa.”
Tätä rukoilen meille tänään. Ja tätä toivon näkökulmaa ja voimaa haluan avata lisää Room 5 perusteella. Room 5:1-5
1-2a Rauha Jumalan kanssa - ystävyys Jumalan kanssa.
Jumala on sovittanut meidät itsensä kanssa Jeesuksen työn perusteella.
Me olemme jättäneet kapinamme ja tulleet Jumalan luokse uskoessamme Jeesukseen. • Nyt me elämme armossa! Oletko uskossa vai armossa?
2a-5 Meillä on armon perusteella uusi näkökulma “kerskaamiseen”.
ihmiset yleensä kerskaavat, hakevat arvonantoa, menestyksellä. Me usein mittailemme itseämme toisiimme nähden. Olemme kunnian kilpailukentällä. Vertailemme, kadehdimme, korotamme, alennamme…
Jumalan armo vapauttaa meidät tällaisesta ja antaa uuden juonen elämäämme.
Kaikki on lahjaa ja kaikki on Jumalasta.
Kerskaamme Jumalan kirkkauden toivosta - siitä mitä Jumala on varannut meille ja maailmalle hänen armossaan.
Tulevaisuuden toivo! Room 8 kertoo tästä jakeissa 18-25.
Tulevaisuutemme on Jumalan takaama ja tekemä. Se on lahjaa meille ja maailmalle.
Siksi me kerskaamme Jumalasta! Me olemme iloisia, ylpeitä ja luottavaisia Jumalan suhteen!
Toivo ei liity vain tulevaisuuteen, vaan myös tähän hetkeen ja elämän karuun todellisuuteen. Usein elämän vastoinkäymiset, kärsimys ja ahdingot saavat aikaan häpeää. Jotain on mennyt pieleen, mitä minä olen tehnyt väärin, miten ihmiset nyt näkevät minut…
Mutta tässä Paavali opettaa jotain muuta, antaa meille uuden näkökulman, toivon näkökulman, elämän vastoinkäymisten keskelle.
Me emme kykene käsittämään kaikkea maailman kärsimystä, epäoikeudenmukaisuutta ja pahuutta, mutta tässä on rajatumpi ote siihen miten me voimme elää sen keskellä.
(on tärkeä pystyä kohtaamaan maailman/elämän todellisuus sekä pitämään usko Jumalan hyvyyteen, viisauteen ja voimaan. Minun painini vei siihen että totesin: En ymmärrä enkä kontrolloi sinua Jumala. Sinä yksin olet Jumala. Sinä et toimi niinkuin minä haluan, mutta minä uskon sinuun ja rukoilen sinua)
Jumala on ja vaikuttaa elämän keskellä, myös vastoinkäymisten kautta.
Ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä.
Kärsivällisyys koetuksen kestämistä, tai koeteltua luonnetta!
Koeteltu luonne tuo toivoa, tämä ei ole turhaa tai sattumanvaraista! Jumala tekee työtä minussa.
Jumalalla on kasvatus tavoite meidän elämälle.
“Kärsimys on teille kasvatusta” / Te kestätte kärsimyksiä kasvatukseksi” (Hepr. 12:7)
Rakastavana taivaan Isänä hän haluaa meidän pääsevän osaksi hänen pyhyyttään, kasvavan kohti kirkkautta ja aitoa Jumalan kuvaksi luotua ihmisyyttä.
Siksi meillä on toivoa vastoinkäymisissä. Jumala ei ole hyljännyt meitä vaan toimii meissä.
Tällainen toivo joka ankkuroituu Jumalaan ei saata häpeään. Se ei petä, se ei ole luulottelua.
Mutta se myös murtaa häpeän vastoinkäymisistä. Kärsimys, ahdinko, vastoinkäymiset eivät ole merkki Jumalan hylkäämisestä, vaan päinvastoin Jumalan rakkaudesta!
Näin Robert Jewett:
“Paavalin pointti on se, että Kristus-tapahtumassa välittyvä Jumalan rakkaus antaa
sellaisen kunnian uskovalle, mitä vastoinkäymiset eivät voi ottaa pois.”
“Hengen kautta välitetty jumalallinen rakkaus kohtaa häpeän syvimmällä tasolla, parantaen sen salatut haavat, jotka muutoin yllyttäisivät meitä mukaan ylpeilyn kilpailuun muiden kanssa, ja, pohjimmiltaan, sotaan Jumalaa vastaan.”
Turku, 4.5.1025
Tätä ei ole aina helppo kokea tai ottaa vastaan silloin kun on vastoinkäymisten keskellä. Usein se avautuu vasta jälkeen päin… Muistan omia kokemuksia Etiopiassa…
Pyörä tarinaa …
Auto tarinaa …
Talo tarinaa …
Jumalan rakkaus antaa elämälle mielen ja toivon, kärsimyksenkin keskelle.
Jumalan rakkaus on tosi vahvaa. Se on osoitettu meitä kohtaan siinä mitä Jeesus on tehnyt ja mikä asema meille on nyt annettu Jeesuksen yhteydessä.
Room 5:8-11
Jumala haluaa että tämä rakkauden todellisuus ja voima tulee meille elämän perustaksi, meidän toivomme lähtökohdaksi. Se ei ole vain tietoa, vaan myös sydämeen, sisimpäämme annettavaa vakuutusta, Pyhän Hengen meille antamaa Jumalan rakkauden kokemusta.
Sunday Apr 27, 2025
Sunday Apr 27, 2025
Perhe- Jumalan suunnitelmassa
” ” Elmiina 6.
”Perhe on hieno juttu” Aaron 5v lauleskeli
”Ennen kuin menin naimisiin, minulla oli kuusi teoriaa lastenkasvatuksesta, nyt minulla on kuusi lasta, eikä yhtään teoriaa ” Kun saat lapsen, et saa mukana käyttöohjeita. Meille uskotaan vastuu pienestä ihmisestä. Katsonut kuvia miehestäni 1690 g esikoisen kanssa. Hartiat korvissa ja näytti siltä että paino kymmenkertainen. Vastuu painoi. Myöhempien lasten kanssa ote huomattavasti rennompi.
1.Perheistä yleisesti, omasta perheestä. Olen kokemusasiantuntija. Luther aikansa tiennäyttäjänä (Ei pysynyt naimattomana. Leikki lasten kanssa, aikansa suunnannäyttäjä ”Jumala kaikkine enkeleineen ja luotuineen hymyilee, kun peset vaippoja, kun teet sen uskossa.” Raamatussa perhe esikuvana Jumalan perheestä. Lapsi kokee oman perheensä ja sen sisäiset suhteet esikuvana Jumalan valtakunnasta. isä, poika, rakkaus, lohdutus, Jumalan perhe jne. Perhe antaa tukea ja perheessä on hauskaa.
2.Perhe Raamatussa Adam ja Eeva, Nooan perhe (rohkea toisinajattelija) patriarkkojen perheet (Aabraham, Jaakob, Joosef, Mooses) Jeesuksen perhe. Erilaisia perheitä ja erilaisia äitejä ja isiä, sekä lapsia.
Epäonnistumisia, sukupolvelta toiselle siirtyviä malleja kuten yhden lapsen suosimista, kateutta, epäluottamusta. Silti Jumalan suunnitelmassa mukana. Vihaa ja anteeksiantoa.
Mooseksen äiti ja Mooseksen perhe Jokebed. Käydään kertomus lyhyesti läpi Raamatusta.
(Kerro kertomus flanellojen avulla :D ( Mooseksen äiti, vauva, kori ja joki. Ota mukaan syliin nukke)
3.Mitä voimme oppia?
1)Usko.
-ongelmat perheessä/ vaikeudet lastenkasvatuksessa, toivottomuus, irti päästäminen. Toivoton tilanne. Kuoleman uhka lapsen yllä heti odotusaikana. Pitäisi olla onnellista aikaa, syvä tuska. Vrt. nykyajan äiti babyshowereissa vaippakakun kanssa. Toisaalta Marian raskausaika ”Miekka on käyvä sydämesi läpi”
-Irtipäästäminen aina vanhemman osana.Mooseksen äidin ehkä vaikea kiintyä, pelkäsi syntyykö poika? Rohkeus ja halu uhmata Faaraon lakeja. Pelastussuunnitelman kehittäminen( arkki, kaislakori) Ajatukset myös Mariaan ja hänen luopumisen tuskaansa. Motivaationa heprealaiskirjeen mukaan usko.
2)Hengellinen kasvatus.
Hepr. 11:24-26 Esimerkki Mooseksen elämästä. Miksi valitsi eri uskonnon kuin kasvattiperheensä
Perheen tehtävä olla pieni yksikkö. Suojata, varustaa, pelastaa. MEILLÄ on ongelma vai sinulla on ongelma. Opettaa Jumalan rakkautta ja ehdotonta hyväksyntää. Tärkein opetuslapsi on oma lapsesi.
Välillä vähätelty tehtävä yhteiskunnassa. Lapset peilaavat ja oppivat esimerkistä. Siksi vanhempien oma suhde Jumalaan on ratkaisevin. Elät lähellä Jumalaa, lapsi oppii automaattisesti esimerkistä aitouden. Jumalaa kuvataan rakastavana isänä ja äitinä Raamatussa. Kadonnut lammas vertaus avautuu vasta kun olet nähnyt lapsensa hukanneen vanhemman hädän.
Sen hyvän siirtäminen mitä omassa sydämessä on. 5. Moos . 4:9 Mooseksen äiti oli kuullut tarinat arkista- teki kaislakorin. Siirretty hengellinen opetus saa turvautumaan Jumalaan hädässä.
Tunnemuisti. Iho muistaa. Rajallinen aika. Miten toimisit jos tietäisit että menetät lapsen ihan kohta ja toiselle uskonnolle? Syli, siunaus, laulut Heprealaiskirjeestä voidaan lukea Mooseksesta. Hepr. 11:24-26. Se ”yksi ystävällinen pyhäkoulunopettaja” jää mieleen. Olisitko jollekin lapselle tämä turvallinen kokemus? Jokaisella perheellä omat tavat. Toimivat jutut voi olla iltarukous ja ruokarukous. Leirit (ainakin omille lapsille kohokohta kesässä )Kupiluoto mainostus, pyhäkoulut. Äiti, rukoillaan? Raamatun lukeminen lapsen kanssa ja hyviä keskusteluita.
18 -vuotiaana lapsi on nähnyt paljon vanhempiensa arvoja ja uskoa käytännössä. Lasta ei voi pakottaa uskomaan, kuulee käytännössä uskomme ja näkee arvomme käytännössä. Voi vaan toivoa ja rukoilla että ne lapset, jotka ovat hylänneet perheensä arvot palaavat vielä takaisin tuhlaajapoikina ja tyttärinä. Koska ovat itse kokeneet että Jumala rakastaa heitä. Ja silloin perheen tehtävä on olla ottamassa heitä vastaan avosylin. Kirjavinkkinä Saara Kinnusen kirja Lapsen usko. Nicky ja Sila Lee Isän ja äidin käsikirja
Hanna Kivisalon runo
Perhe on ihmeellinen yksikkö. Se koostuu toisilleen välttämättömistä ihmisistä, jotka saavat ärsyyntymään sekunnissa, paukuttelemaan ovia ja vetämään henkeä niin syvään, ettei ole varma pyöriikö huone silmissä kiukun vai hapenpuutteen vuoksi. Ja samaan aikaan sitä ei kuitenkaan haluaisi jakaa likapyykkejään kenenkään muun kanssa. Eikä syödä vajaassa ruokapöydässä edes niinä päivinä, jolloin voi käsi sydämellä todeta, että perhedynamiikka on parhaimmillaan kaikkien nukkuessa. Perhe on ihmeellinen yksikkö. Sen jäsenet tunnistavat toisensa siitä, että ärsyttävimmilläänkin he toivoisivat toistensa olevan sellaisia kotona. Ovathan he kuitenkin pohjattoman rakkaita. Ovathan he kuitenkin omia.
Sunday Apr 20, 2025
Sunday Apr 20, 2025
KUOLEMA ON VOITETTU
Mark.16:1-7
Jeesus on ylösnoussut, Jumala herätti hänet kuolleista! Ylösnousemus vahvistaa Jeesuksen sanat, teot ja aseman todeksi. Kaikki mitä hän julisti, on totta. Se tehtävä minkä hän tuli maan päälle tekemään, on tullut hänen osaltaan valmiiksi. Hän on se, joka hän sanoi olevansa. Jeesus on kuningas. Jeesus on Jumala.
1.Kor.15:17-26
1. Hengellinen kuolema on voitettu
Monesti ajattelemme, että Jumala tuli tekemään huonoista ihmisistä hyviä ihmisiä. Raamattu kuitenkin kuvaa Hänen työtään vähän radikaalimmin: Jumala tuli tekemään kuolleista eläviä (Ef.2:1-6).
Synti on sitä, että ihminen elää erossa Jumalasta määritellen itse kuka on ja miten elää. Tämä on kuolleena olemista, koska Jumala itsessään on elämän lähde ja elämä.
Jeesus kuoli ristillä sovittaakseen meidän syntimme ja vapauttaakseen meidät tästä kuolemasta. Hän kuoli, jotta pääsisimme Jumalan yhteyteen, jotta tulisimme todellisesta elämästä osallisiksi (1.Joh.1:1-4).
Jeesus vapautti meidät synnin rangaistuksesta (ts. hän vanhurskautti meidät), hän vapauttaa meitä synnin vallasta (ts. hän pyhittää meitä) ja hän vapauttaa meidät synnin läsnäolosta (ts. hän kirkastaa meidät). Ylösnousemus takaa meille tämän kaiken.
2. Fyysinen kuolema on voitettu
Syntiinlankeemuksen seurauksena tuli myös fyysinen kuolema. Joko niin, että kuolema ylipäätään tuli silloin, tai siksi, että ihmisen pääsy elämänpuulle estettiin.
Paavali kirjoittaa, että samalla tavoin kun kuolema tuli Aadamin kautta meidän kaikkien osaksi, nyt ylösnousemus on tullut Kristuksen kautta meidän kaikkien osaksi (jakeet 20-22).
Sen lisäksi, että meidät on herätetty kuolleista eloon (= yhteyteen Jumalan kanssa), meille on lahjoitettu elämä kuoleman jälkeen (life after life-after-life) ylösnousemusruumiissa.
3. Iankaikkinen kuolema on voitettu
Synnin seurauksena on tullut myöskin iankaikkinen ero Jumalasta, niille jotka eivät elämänsä aikana ole uskoneet evankeliumia ja ottaneet vastaan pelastusta Jeesuksessa.
Jeesuksen ylösnousemus julistaa meille voittoa myöskin tästä kuolemasta, ja me saamme elää onnellisina Hänen kanssaan, ei elämämme loppuun asti, vaan iankaikkisesta iankaikkiseen.
Kristinusko on niin ihmeellistä, koska se on niin todellista. Voit todella matkustaa mielikuvituksessasi vaikkapa kahden tuhannen vuoden taakse pääsiäiseen. Mennä Getsemaneen, käydä mielessäsi läpi sen mitä Jeesus kokee siellä. Tämä todella tapahtui. Voit kuvitella itsesi pitkäperjantaina Golgatalle, katselemaan Jeesusta joka ristillä antaa elämänsä sinun tähtesi. Tämäkin todella tapahtui, asiasta kirjoitetaan muissakin historiallisissa lähteissä kuin Evankeliumeissa. Voit mennä sunnuntaina haudalle ja todeta, että se on tyhjä, tai sinne yli viidensadan muun ihmisen joukkoon katselemaan ylösnoussutta Jeesusta. Voit kuvitella itsesi mukaan opetuslasten joukkoon kuuntelemaan kun Jeesus antaa käskyn viedä oman missionsa päätökseen, tehdä kaikista kansoista Hänen opetuslapsiaan. Nämä kaikki todella tapahtui, tämä on ihan oikeaa historiaa.
Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiosi näiden tapahtumien sijasta tähän persoonaan. Tämä Jeesus, joka itki tuskissaan siellä Getsemanessa ja kuoli Golgatan ristillä sinun ja minun puolesta, on tänään täällä. Ylösnoussut Jeesus, meidän kuninkaamme ja Herramme, on tänään täällä meidän keskellämme. Ja Hän haluaa vapauttaa sinua. Hän haluaa vapauttaa sinut hengellisestä kuolemasta, ja muistuttaa siitä, että voitto myös ”1. ja 2. kuolemasta” on varma. Jeesus on voittanut. Hän hallitsee. Elämä on voittanut kuoleman! Valo on voittanut pimeyden!
Friday Apr 18, 2025
Sunday Apr 06, 2025
Sunday Apr 06, 2025
Raamatunkohta: Matt. 5:14-16, Joh. 13:31-35 Pekka Havupalo, 2025-04-06
Teema: Te olette maailman valo (saarnasarja Suolana ja valona 2/2)
Jeesus on maailman valo, Joh. 8:12. Hän sytyttää valot niiden elämään, jotka seuraavat häntä. Hän on valo, joka tuottaa ja sykkii hengellistä elämää. Valo symboloi puhtautta, totuutta ja jumalallista ilmestystä. Valon ja pimeyden taistelussa valo on voittaja, Joh. 1:4-5. Jeesuksen seuraajat on kutsuttu heijastamaan hyvillä teoilla hänen valoaan ja poistamaan pimeyttä. Näkymätön kristillisyys on taivaallisen kutsumuksemme vastaista. Valon levittämisen tarkoituksena on saada mahdollisimman moni ihminen ylistämään Jumalaa. Joh. 13:31-35 Jeesus puhuu kirkkaimmasta mahdollisesta valosta ja siitä, miten me voisimme sitä heijastaa.
I Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus on kirkkaimman valon lähde, j. 31-32
Johannes evankeliumissa ilmaisu Ihmisen Poika esiintyy 12 kertaa. Tämä on niistä viimeinen. Ihmiseksi tullut Messias edustaa ihmiskuntaa Jumalan edessä ja Jumalaa ihmisten keskuudessa.
Näissä jakeissa puhutaan neljä kertaa kirkastamisesta. Sama sana tarkoittaa myös ylistämistä ja palvontaa. Kun Jeesuksen valo tulee näkyväksi, ihmisen sydän alkaa ylistää häntä. Kirkastaminen on sitä, kun epäselvä tulee kristallinkirkkaaksi, kun samea muuttuu näkyväksi, kun valo voittaa ja varjot väistyvät. Jeesus yhdisti tämän termin sijaiskuolemaansa meidän edestämme.
Jeesuksen uhrikuolema sai lopullisen sinettinsä, kun Juudas lähti kavaltamaan hänet. Siksi Jeesus sanoi jo tapahtuneena tosiasiana sen, että Ihmisen Poika on kirkastettu. Ristillä Jumala tuli kirkastetuksi Jeesuksessa. Ristillä Jumalan armahtava ja pelastava tahto murtautui näkyviin kaikkien pilvien takaa. Risti toi näkyviin Jumalan sydämen laadun. Ristillä valo loistaa niin kirkkaasti, että se vetää ihmisiä puoleensa, joka puolella maailmaa, kautta kaikkien aikojen.
Ylösnousemuksessa Jeesus tuli kirkastetuksi Jumalassa. Ylösnousemus on lopullinen todiste siitä, että Jumala hyväksyi Jeesuksen koko elämän, kaiken palvelun ja sijaiskuoleman meidän puolestamme. Jeesuksen omia odottaa ruumiillinen ylösnousemus sen tähden, että Jeesuksen ristinkuolema ja täydellinen elämä luetaan heidän hyväkseen. Jos Jeesuksen veri jättäisi peittämättä yhdenkin syntimme, Jumalan valtakunnan ovet sukeutuisivat meiltä lopullisesti.
II Jeesuksen valo tulee näkyväksi vain rakkauden kautta, j. 34-35
Jeesus oli puhunut aiemmin Jumalan, vihollisten ja lähimmäisten rakastamisesta. Käsky rakastaa toinen toistaan annettiin vasta tässä. Käsky osoittaa, että rakastaminen edellyttää vaivannäköä. Juuri tätä ennen opetuslapset olivat kiistelleet siitä, kuka heistä olisi suurin.
Jeesus asetti seuraajiensa keskinäisen rakkauden malliksi sen, miten hän oli rakastanut heitä. Jeesus osoitti rakkautta Juudakselle, joka kavaltaisi hänet, Pietarille, joka kielsi tuntevansa hänet ja Sebedeuksen pojille, jotka tahtoivat tuhota kaupungin, joka torjui Jeesuksen. Jeesus rakasti kaikkia seuraajiaan, vaikka nämä olivat heikkoja ja epäkypsiä eivätkä ymmärtäneet kaikkea, mitä hän heille opetti. Viimeisen aterian yhteydessä hän osoitti palvelevaa rakkautta pesemällä opetuslasten jalat. Jeesus rakasti seuraajiaan varauksettomasti ja rajattomasti.
Ristillä Jeesus osoitti uhrautuvaa rakkautta. Rakkaus ei ole tunne, vaan tahdon päätös, joka ilmenee palvelevina ja uhrautuvina tekoina. Rakkaus kurottaa etnisten ja kulttuurirajojen ylitse. Se rakentaa siltoja mielipiteiden välille. Se ilmenee anteeksiantamisena ja -pyytämisenä.
Jeesuksen uhrityön vaikutin oli täydellinen rakkaus ihmiskuntaa kohtaan. Siksi Jeesuksen seuraajien yhteisö voi levittää sanomaa hänen kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan uskottavasti vain silloin, kun yhteisön jäsenet rakastavat toisiaan.
Jeesus haluaa, että hänen seuraajansa tunnistetaan hänen seuraajikseen. Jeesuksen mukaan vihan, kateuden ja itsekeskeisyyden maailmassa hänen seuraajiensa vaikuttavin tuntomerkki on se, että he rakastavat toisiaan. Keskinäinen rakkaus kertoo Jeesuksen muuttamasta elämästä ja siten Jeesuksen todellisuudesta. Rakastava asenne on side, joka yhdistää Jeesuksen seuraajia ja on vakuuttava todiste siitä, että he ovat tulleet osallisiksi Jeesuksen mielenlaadusta. Toistemme rakastaminen on meille tehtäväksi annetuista asioista yksi keskeisimmistä. Keskinäinen rakkaus tekee seurakunnasta valonheittäjän, joka on suunnattu kohti ristiä ja tyhjää hautaa.
Me olemme Kristuksen ruumis. Mitä ikinä teemme toisillemme, sen me teemme Jeesukselle, Apt. 9:4. Kun Saulus vainosi Jeesuksen seuraajia, hän itse asiassa vainosi Jeesusta. Jeesuksen rakastaminen on toistemme rakastamista.
Kor. 13:1-7 kuvaa Jeesuksen rakkauden syvyyttä. Jos saamme kasvaa tässä rakkaudessa, heijastamme seurakuntana ympärillemme Jeesuksen ristin ja ylösnousemuksen vastustamatonta valoa.
Sunday Mar 30, 2025
Sunday Mar 30, 2025
Sunday Mar 23, 2025
Sunday Mar 23, 2025
Vapautettujen koti Akseli Mäkelä
Room. 16: 1–15; 25–27 Vapaa elämä – saarnasarja 8/8
THS 23.3.2025
Tänään päättyy saarnasarja Roomaiskirjeestä. Olemme saaneet kulkea 8 viikon matkan Paavalin tekstin kanssa ja saaneet kuvan siitä mitä tarkoittaa usko, millaisia seurauksia sillä on meidän elämäämme ja suhteeseemme Jumalan kanssa. Tänään katsomme kirjeen viimeistä lukua ja teemme ikään kuin vierailun muutaman Paavalin Roomassa asuneen ystävän luokse. Paavalin lopputervehdyksessä mainitsemat henkilöt ovat todellisia, aikanaan eläneitä ihmisiä, jota ovat Jumalan armon takia uskosta Jeesukseen pelastuneet, vapautuneet synneistään ja Jumalan silmissä arvokkaita.
Vapautettujen kodissa on jäseniä eri yhteiskuntaluokista
Apelles on kreikkalainen nimi, jota yleensä juutalaiset käyttivät.
Varakkaan Aristobuloksen ja hänen perheensä olivat todennäköisesti koko seurakunnan varakkaimpia ihmisiä.
Rufus, jonka Herra on valinnut. Nimi on tyypillinen roomalaisen orjan nimi.
Vapautettujen kodissa on naisia ja miehiä
Foibe oli kunnioittamisen arvoinen, sillä ”onhan hän itsekin ollut tukena monille myös Paavalille. Sana viittaa suojelijana toimimiseen. Hän oli seurakunnan palvelija Kenkreassa, joka oli 10 km päässä Korintista sijaitseva satamakaupunki.
Prisca ja Aquilla: olivat Paavalin matkatovereita hänen toisen lähetysmatkan loppuvaiheessa. Alun perin Aquilla oli kotoisiin Mustanmeren läheltä. Paavali tutustui heihin Ateenassa, he olivat yhdessä teltantekijöitä
Vapautettujen kodissa on eri aikaan uskoon tulleita
Andronikos ja Junia olivat olleet vankilassa yhtä aikaa Paavalin kanssa. Yhteinen vankeus kertoo lukijoille, heidän kärsineen Paavalin tavoin evankeliumin tähden. He olivat Paavalin mukaan ”arvossa pidettyjä apostolien joukossa” ja olleen ”Kristuksen omia jo ennen minua”
Myöhemmin seurakuntaan mukaan tulleita edustaa Epainetos, joka oli ”Aasian työn ensi hedelmä Jeesukselle” Paavali kuvaili häntä ystäväkseen.
Rooman seurakuntaa voidaan hyvin kuvata sanoilla vapautettujen koti. Seurakuntalaiset eivät muodostaneet yhteiskunnan silmissä yhtenäistä ryhmää. Kuitenkin ulkopuolisen silmin katsottuna erilainen joukko oli Jumalan suunnitelmaan aivan riittävän yhtenäinen. Jokainen tämän joukon jäsen oli saanut kokea omassa elämässään, miten vain Jeesus voi olla ratkaisu omassa elämässä olevan synnin sovittamiseen. Enää ei ollut merkitystä omalla menneisyydellä, vanhempien teoilla, yhteiskunnan antamalla arvolla tai onnistumisella.
Paavali päättää kirjeen ylistykseen: ”Ylistys hänelle, joka pystyy voimallaan vahvistamaan teitä, niin kuin ilmoittaa evankeliumi, jota minä julistan, sanoma Jeesuksesta Kristuksesta, se paljastettu salaisuus, joka on ikiajoista saakka ollut kätkettynä! Nyt se on saatettu julki ja annettu ikuisen Jumalan käskystä profeetallisissa kirjoituksissa tiedoksi kaikille kansoille, jotta ne johdettaisiin uskoon ja kuuliaisuuteen. Saakoon Jumala, joka yksin on viisas, Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisen ylistyksen!” Sama ylistys yhdistää meidät jokaiseen Paavalin mainitsemaan henkilöön.
Sunday Mar 16, 2025
Sunday Mar 16, 2025
Sunday Mar 16, 2025
Osa 7/8: Rakkaus rakentaa 16.3.2025
Paavalin kirje roomalaisille voidaan teemoitella useaan eri osaan. Karkeasti sejakautuu kahteen osaan: opilliseen ja käytännölliseen. Luvut 1–11 muodostavatopillisen perustan, kun taas luvut 12–16 keskittyvät enemmän käytännölliseen osaa.Siinä Paavali opettaa ja kertoo kuinka meidän tulisi elää todeksi sitä uutta elämää,jonka olemme vastaanottaneet armossa. Luvussa 13 Paavali käsittelee miten meidäntulisi suhtautua esivaltaan, kohdella toinen toisiamme ja pitää huoli omastavaelluksestamme. Kaiken tämän lähtökohtana tulisi olla rakkaus. Se on luvunkeskeisin sanoma. Luvun jakeet 9–10 kiteyttävät sen sanoihin: “Rakasta lähimmäistäsiniin kuin itseäsi. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Rakkaus on siis laintäyttymys.”
Room. 13:1–7 Suhtautuminen esivaltaan● Paavali kehottaa Roomassa olevia kristittyjä olemaan kuuliaisia esivaltaakohtaan ja elämään rauhassa kaikkien kanssa. Näin toimiessaan heidän eitarvitsisi pelätä esivallan rangaistusta.● Esivallan tarkoituksena on ylläpitää järjestystä ja rauhaa ja toimia yhteiskunnaneduksi. Paavali kertoo esivallan olevan Jumalan asettama.● Lopullinen hallintavalta on Jumalalla, joka on kaiken hallituksen ja vallanyläpuolella. Mitään ei tapahdu hänen tietämättään tai sallimattaan.● Paavali muistuttaa Rooman kristittyjä hoitamaan myös taloudellisetvelvollisuudet ja kunnioittamaan niitä, joille kunnia kuuluu.
Room. 13:8–10 Rakkauden voima● Paavali kutsuu jokaista rakastamaan lähimmäistään. Rakkauden osoittaminenon kuin loppumaton velka, jota saamme “maksaa”.● Koko laki tulee täytetyksi rakkaudessa. Mikä tahansa lain käsky sisältyy tähän:“Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”● Rakkaus tulee Jumalalta. Jumala kutsuu meitä jokaista elämäänrakkaudessaan, lähellä häntä.
Room. 13:11–14 Pukeutukaa Kristukseen● Paavali kehottaa vaeltamaan puhtaasti ja pukemaan yllemme Jeesus kristus.● Meitä kutsutaan samaistumaan Kristukseen ja seuraamaan hänenesimerkkiään