Listen on:
Episodes
Sunday Mar 09, 2025
Sunday Mar 09, 2025
Roomalaiskirje: Vapaa elämä Sanna Kankaanpää Osa 6/8: Vapaus sisäiseen muutokseen THS 9.3.2025
Roomalaiskirjeen ensimmäiset 11 lukua kertoo, miten Jumala on valmistanut meille pelastuksen. Meillä on rauha Jumalan kanssa, koska olemme uskon kautta vanhurskautettuja. Olemme irti laista, eikä ole mitään kadotustuomiota niille, jotka uskovat Kristukseen. Luvusta 12 alkaen aletaan soveltaa aiemmissa luvuissa ollutta teologista opetusta jokapäiväiseen elämään. Jeesuksen tähden meitä kehotetaan antamaan itsemme Jumalalle ja etsimään Hänen tahtoaan elämäämme. Paavali kehottaa antautumaan Jumalalle, ei tee siitä uutta lakia. Pelastuksen voi antaa yksin Jeesus!
Room. 12:1 Vapaus antaa itsensä Jumalan käyttöön
Meitä kutsutaan täydelliseen antautumiseen; antamaan kaikki mitä meillä on ja mitä me olemme.
Elämään ei tulisi jäädä mitään osa-alueita, mihin Jeesuksella ei ole lupaa koskea.
Jumalalle on turvallista antaa itsensä kokonaan. Hänellä ei ole ”pahat mielessä” kutsuessaan meitä läheisempään yhteyteen.
Elämä saa uuden merkityksen, kun saa olla Jumalaa lähellä ja elää Hänen tahdossaan.
Siellä missä ihminen antaa Jeesukselle kaikkensa, tapahtuu ihmeitä.
Pyyntö antaa itsensä pyhäksi uhriksi ei tarkoita, että meidän pitäisi olla itsessämme pyhiä. Pyyntö kuvaa antautumista Jumalan tahtoon kokonaisvaltaisesti. Jumala pyhittää meidät Jeesuksen tähden ja siunaa tämän ”kiitosuhrin”.
Annetaan Jeesukselle valta myös työstää asenteitamme ja motiivejamme.
Järjellinen jumalanpalvelus kertoo Jumalan seuraamisen ja palvelemisen olevan looginen johtopäätös, tietoinen ratkaisu. Kaiken antaminen Jeesukselle ei ole järjetöntä.
Koko elämämme tulisi olla Jumalalle ylistystä.
Room. 12:2 Vapaus muuttua Kristuksen kaltaisuuteen
Mukautuminen tapahtuu usein virran mukana kulkemisen seurauksena. On meidän valintamme, muuttavatko meitä olosuhteet vaiko Kristuksen läheisyys.
Meitä kutsutaan myös vastustamaan maailmassa tapahtuvaa muutosta, joka on vastoin Jumalan tahtoa. Tämä tulee tehdä viisaasti ja Pyhän Hengen ohjauksessa.
Meitä kehotetaan uudistumaan mielen uudistuksen kautta. → 2. Kor. 3:18. Jumalan läsnäolossa muutumme hänen kaltaisuuttaan kohti ja alamme nähdä Hänen suunnitelmaansa ja tahtoaan elämäämme. Tärkeimmäksi tulee Jumalan tahto. Elämä, joka on Jumalan sille asettaman tarkoituksen mukaista.
Room. 12:3-21 Vapaus palvella omalla paikallaan
Meidän ei kristittyinä tarvitse tehdä hyviä tekoja, että voisimme tulla Jumalan hyväksymiksi. Meidän tulisi haluta tehdä hyviä tekoja, koska Jumala on hyvä, Hän on antanut kaikkensa meidän edestämme ja me olemme Jumalan rakastamia ja hyväksymiä.
Jokaisella kristityllä on oma paikkansa Jumalan suunnitelmassa. Jokaisella on myös omat tehtävät, lahjat ja armolahjat. Tarvitsemme koko seurakuntaa.
Yhteys ja keskinäinen rakkaus ovat erityisen tärkeässä asemassa.
Muistetaan, että meidät hyväksytään ensisijaisesti aivan muilla perusteilla kuin onnistumistemme ja tekojemme mukaan.
Sunday Mar 02, 2025
Sunday Feb 23, 2025
Sunday Feb 23, 2025
”Tulkaa minun luokseni ja pysykää minussa”
Työkaluja syvempään elämään
Koetko olevasi hyvä kristitty? Luetko Raamattua tarpeeksi? Entäs rukoiletko? Onko tuttu ajatuskela? Varmaan voitais kohta rypeä epäonnistumisessa ja kokea olevamme epäonnistuneita kuka missäkin.
Ehkä joku miettii, et ”haluaisin lukea enemmän Raamattua, mitä kannattaa tehdä” Olen itse monta kertaa elämässsä miettinyt tätä ja yrittänyt rakentaa erilaisia rutiineja.
Jeesus täytti kaiken ristillä. Täydellinen uhri. Mikä on sun ja mun rooli? Mitä meidän pitää tehdä? Pietarin vastaus ”Kääntykää”. Mitäs se sitten tarkoittaa? ” Tulkaa minun luokseni” Matt. 11:28. ”Pysykää minussa” Joh. 15:4. Tämä, kaikessa yksinkertaisuudessa riittää.
Kurinalaisuus, rutiinit, kärsivällisyys ja sinnikkys ei sanoina sytytä. Toisaalta jokainen varmaan on pessyt hampaansa aamulla, pukenut jotain päälleen, syönyt muutaman kerran tähän menessä ja noudattaa enemmän ja vähemmän tiettyjä rutiineja jatkuvasti. Lapsilla selkeät rutiinit: iltapala, yökkärit, pesut ja pisut ja iltasatusysteemit. Tuttua ja turvallista, säästää aivoja kun ei tarvitse miettiä.
Rutiineista ja tavoista on sanottu, että hyvänä päivänä pahaa päivää varten. Rutiinit siis luodaan ja opitaan, että ne olis automaattiasetuksina säästämässä energiaa ja muokkaamassa elämää. Asioita kannattaa tehdä ja jättää tekemättä tavan vuoksi.
Kylvä ajatus, niitä teko. Kylvä teko, niitä tapa ja kylvä tapa, niitä kohtalo. Huonoista tavoista voi oppia pois ja uusia tapoja voi oppia. Vaatii kymmeniä toistoja, että automatisoituu aivoissa.
Elämässä alkaa kaivata sitä, mihin itsensä totuttaa on se sitten liikunta, sokeri, some.. On se sitten Raamatun lukeminen, rukous, paastoaminen tai vaikka seurakuntayhteyteen tuleminen. Hengellisiä tapoja ja rutiineja.
Rukous= Totuta itsesi siihen, alat kaivata sitä. Se muovaa sinua ja tulee osaksi sinua. Jos et rukoile, et luultavasti kaipaa sitä.
Tapakristitty?
Huono kaiku. Hän on henkilö joka käy joulukirkossa kerran vuodessa. Onkohan hän elävästi uskossa?
Hyviä tapoja kannattaa vaalia. ”Jeesuskin meni tapansa mukaan synagogaan Luuk. 4. Oliko Jeesus ”tapajuutalainen”?
Usko ei tietenkään ole ennen kaikkea tapoja, vaan elävää suhdetta Jeesukseen. Oletko mieluummin ”tapakristitty” vai kristitty ilman tapoja? Kannattaa vaalia hyviä tapoja, eikä vaan tehdä mitä milloinkin huvittaa.
Se, että noudattaa pitkäjänteisesti jotain tapoja vaalii sinnikkyyttä (joka on nyky-yhteiskunnassa todella harjoiteltava taito), kärsivällisyyttä, johdonmukaisuutta, pinnistelyä. Tavat tuovat mukanaan järjestystä ja rauhaa ja niiden noudattamiseen on erilaisia apukeinoja.
Hengelliset harjoitukset- työkaluja Kristuksessa pysymiselle
Pinnallisuus ja syvällisyyden puuttuminen aikamme ongelma. Hengellisen elämän harjoitukset ja tavat kutsuvat astumaan syvemmälle ja ovat vastalääke pinnallisuudelle ja uskonnollisuudelle.
Onko tarkoitettu superuskoville? Tavallisessa arjessa oleville kristityille, opiskelijoille, työssäkäyville ja vanhemmille. Kutsu etsiä elävää vettä virtaava lähde ja ruveta janonsammuttajiksi maailmalle. Nää virrat saa meidät elämään.
Voisiko rutiinit, tavat ja pitkäjänteisyys ollakin tuomassa intoa ja iloa elämään. Armoa välittämässä.
Tarkoituksena vapaus itsekkyydestä, pelosta. Seurauksena iloa ja vapautta. Ei tylsää puurtamista. Ei tarvitse olla oppinut teologi, aloittelijat tervetulleita vaatimuksena ainoastaan nälkä ja jano Jumala puoleen.
Thomas Merton ” Me emme halua olla aloittelijoita. Mutta tulkaamme vakuuttuneiksi siitä, että emme tule olemaan mitään muuta kuin aloittelijoita koko elämämme ajan.
Harjoitus ei tee mestaria hengellisissä harjoituksissa.
Haasteita
Kutsu syvempään ja merkityksellisempään elämään. Onko mahdollista päästä aineellista maailmaa syvemmälle? Materialistinen kulttuuri. Onko hengellistä todellisuutta?
Miten tutkia sisäistä hengellistä todellisuutta? Emme tiedä. Ensimmäisellä vuosisadalla osa kulttuuria ja ihmiset tiesivät miten esim. paastota. Raamattu ohjaa rukoilemaan, paastoamaan, palvontaan ja iloitsemaan, mutta ei juurikaan avaa, että miten se tehdään. Nykyään emme enää tiedä, emme osaa automaattisesti suorittaa näitä harjoituksia.
Sisäinen ja hengellinen todellisuus. Sydämen asenne ratkaisevin. Ensisijainen pointti olla kutsuttu Jumalan läheisyyteen.
Orjuuttavat tavat
Synti ajatellaan usein yksittäisinä tekoina. Roomalaiskirjeessä Paavali kuvaa syntiä koko ihmiskuntaa koskevaksi tilaksi. Synnin orjiksi. Syntisyyden tila tulee esille ruumiissamme, ihmisen toimintamallit. Ei tarvitse pinnistellä tehdäksemme syntiä. Se on meidän sisäistä rakennetta. Sitä mitä en tahdo, sitä minä teen.
Tahdonvoima ja päättäväisyys apuna? Älä ajattele vaaleanpunaista norsua.
En ajattele vihaa, katkeruutta, pelkoa, ylpeyttä, himoja, päihteitä. En enää koskaan käytä, maista, koske, katso. Emme vaan voi puhdistaa sydäntämme pelkällä tahdonvoimalla.Omatekoinen hurskaus. Kol. 2:20-23. Synti on myös tahtomaailmassamme. Emmet Fox: Valittömästi kun vastustat mielessäsi jotakin ei- toivottua, suot sille lisää voimaa, mitä se hyödyntää sinua vastaan samanaikaisesti, kun voimasi sitä vastaan vähenee juuri siinä suhteessa, missä sitä alun perin vastustit. Ulkoinen onnistuminen hetkeksi, mutta sydämen tila paljastuu nopeasti myrskyissä. Ulkoinen voi muuttua, mutta sisäinen ja hengellinen muutos ei tule tahdonvoimalla.
Avuksi Henkeen kylväminen
Jumalan lahjana. Jumala tekee työtä sisimmässämme. Vanhurskaus on Jumalan lahja. Istutaan odottelemaan ,että muutos tapahtuu. Armon kanavina hengelliset harjoitukset: Rukous, mietiskely, hiljaisuudessa oleminen, paasto avaamme Jumalalle oven muuttaa meitä sisältä päin. Maanviljelijän kylvämisesimerkki, ei saa viljaa kasvamaan mutta kylvää oikeaan paikkaan, huolehtii olosuhteista, muokkaa maata, kastelee ja luonto hoitaa loput. Hengelliset harjoitukset ei pelasta, ei saa aikaan elämää mutta ne avaa oven, jotta kasvu ja elämä voi tapahtua.
Riskinä pinnistellä omassa voimassa ja yrittää muuttua pyhemmäksi. Toisena ääripäänä riskinä, että emme enää tee mitään. Emme harjoita hengellisyyttä mitenkään. Tavoite sisäinen muutos ja kasvu. Opetuslapsena kasvaminen. Kasvaessa sisältä kumpuaa muutos. Rakkaus uudistaa käytösmallit. Hengenhedelmä kasvaa.
”Kuten Jeesus eli lähellä Isää
Sunday Feb 23, 2025
Sunday Feb 23, 2025
Marjo Helminen 23.2.2025
Vapaa elämä - osa 4: Vapautettu pelastusvarmuuteen – Jumala on puolellamme! Room. 8:1–39
Roomalaiskirjeen luku 8 on luvusta 5 alkaneen Vanhurskauttamisen seuraukset -jakson päätös ja huipentuma.
Vapautettu pelastusvarmuuteen – luvun alun ja lopun jakeet => Koko pelastetun elämämme perustuu Jumalan rakkauteen ja siihen, mitä Jumala itse tekee puolestamme.
o 8:1 vakuutus siitä, että kadotustuomiota ei ole uudestisyntyneille Kristuksen omille. o 8:31–39 vakuutus siitä, että mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta.
Pääajatus: Jumalan koko kolminaisuus on puolellamme ja on sitoutunut saattamaan pelastuksemme päätökseen => Voimme turvallisina katsoa ja luottaa Jumalan suuruuteen ja rakkauteen sen sijaan, että keskittyisimme siihen, mitä itse voimme tai mihin pystymme.
Ydinjae: Room. 8:28 vaihtoehtoinen alkutekstin käännös: “Jumala kaikin tavoin auttaa niitä, jotka häntä rakastavat ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.”
OSA 1: Jumala on puolellamme – vapautettu pelastetun elämään jo nyt Room. 8:1–17 ja 34
Jumala on puolellamme – Pelastusvarmuus jo nyt perustuu Kristuksen työhön 8:1–4, 34
Olemme Kristuksen tähden vanhurskautettuja. 8:3b–4 Kristus tuli ihmiseksi (ilman syntiä), jotta voi kärsiä rangaistuksen ihmisten syntien tähden ihmisten puolesta, jotta olemme Jumalan silmissä syyttömäksi julistettuja, vanhurskautettuja.
Olemme Kristuksessa. 8:1 Olemme Kristuksessa – upotettuna Kristukseen => Kun Jumala katsoo meitä, hän ei katso syntejämme vaan näkee Kristuksen täytetyn työn, jonka perusteella olemme sovitettuja Jumalan kanssa.
Olemme Kristuksen silmäteriä, joiden puolesta hän rukoilee. 8:34 “Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus – mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme!” => Kristus on sovittanut meidät jumalan kanssa ja hän myös aktiivisesti rukoilee meidän puolestamme!
Jumala on puolellamme – Voima pelastetun elämään jo nyt on meissä asuva Pyhä Henki 8:5–13 Pyhä Henki on toivomme. Room. 7:18–25 => Omin voimin meidän on mahdotonta aina ja kaikkialla toimia oikein. Jumala kuitenkin on puolellamme ja ratkaisee kanssamme tämänkin ongelman! Pyhä Henki meissä on toivomme ja voimamme.
Pyhä Henki meissä on aktiivinen toimija puolestamme. Pyhä Henki uudestisynnyttää ihmisen ja asuu uskovassa. => Hän toimii aktiivisesti meissä ja meidän hyväksemme. Henki meissä luo elämää!
Hengen laki on vapauttanut meidät synnin ja kuoleman laista 8:2, jo nyt vaikka ei täysin vielä. Hengen laki – periaatteet ja voima, jolla Pyhä Henki vaikuttaa. Synnin ja kuoleman laki – periaatteet ja voima, jolla synti ja kuolema vaikuttavat.
Sama elämää tekevä Henki, joka on Kristuksessa, vaikuttaa myös meissä elämää ja rauhaa 8:5–11.
Synnin vaikuttama kuolema – poissaolo Jumalan yhteydestä ja läheisyydestä
Hengen vaikuttama elämä - Jumalan läsnäoloa Jumalan yhteydessä. Yhteys Jeesukseen on Hengen toiminnan perusta. Rakkaus antaa halun valita Hengen viitoittama elämä.
Pyhä Henki antaa meille voiman valita hyvää elämässämme. 8:12–13
myös Jeesuksen jäähyväispuhe Joh:14–17
Pyhä Henki todistaa meissä Jumalan lapseudesta ja ohjaa meitä lapseuteen. 8:14–16
Jumala on puolellamme – Pelastettuina ja vanhurskautettuina olemme Isän lapsia ja perillisiä jo nyt 8:3, 14–17
Isä Jumala teki sovitussuunnitelman ja toteutti sen meidän puolestamme. 8:3
Isä Jumala otti meidät lapsikseen. => Emme ole orjia vaan rakkaita lapsia. 8:14–16 o Mitä se tarkoittaa meille käytännössä?
Orja tottelee pakosta, lapsi rakkaudesta.
Lupa lapsen ja vanhemman suhteeseen => oikeus Isän huolenpitoon, turvaan ja rakkauteen.
Isä otti meidät perillisekseen. 8:17 => Taas lupaus pelastusvarmuudesta.
=> Koko Jumalan kolminaisuus on sitoutunut pelastukseemme ja elämäämme pelastettuina!
Osa 2: Jumala on puolellamme – vapautettu pelastetun elämään kohti kirkkautta Room. 8:18–30
Jumala on puolellamme, kun kohtaamme kärsimystä odottaessamme kirkkautta. 8:18–25 Pyhä Henki meissä on maistiainen tulevasta ja vahvistaa toivoa.
Jumalan on puolellamme, kun olemme heikkoja emmekä ymmärrä tai osaa edes rukoilla. 8:26 – 27 => Pyhä Henki puhuu ja rukoilee puolestamme!
Jumala on puolellamme koko prosessissa lopulliseen päämäärään saakka! 8:28–30
8:28 “Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.”=> “Me tiedämme, että Jumala kaikin tavoin auttaa niitä, jotka rakastavat Jumalaa--.” => Jakeet 29–30 eivät painota poissulkevaa valintaa, vaan sitä, että Jumala kaikin tavoin auttaa uskovaa pelastustiellä. => Tässä jaksossa painotetaan Jumalan työtä ja apua läpi koko pelastussuunnitelman. => Raamatun kokonaisilmoitus ei tue ajatusta, että Jumala valitsisi ja kutsuisi vain tietyt ihmiset => ks. Room. 3:22–23.
Osa 3: Jumala on puolellamme – vapaus ja voima pelastetun elämään on Jumalan kaiken antava Rakkaus Room.8:31–39
Älä epäile Jumalan sitoutumista sinuun, sillä Jumala on antanut kaikkensa edestämme. 8:31–34.
Älä epäile Jumalan sitoutumista sinuun, sillä hän itse on Rakkaus. 8:35–39.
Sunday Feb 16, 2025
Sunday Feb 16, 2025
Vapaa elämä 3/8: Vapautettu vanhurskauden palvelijaksi Jumalanpalvelus 16.2.2025 Raakel Palomäki Room. 6-7.
Erityisneuvoja Roomalaiskirjeen lukemiseen:
Älä juutu yksityiskohtiin, vaan lue kirjettä kokonaisuutena alusta loppuun.
Kirjeen rakenne Paavalin todistelussa noudattaa muinaisen puhetaidon erästä muotoa nimeltä diatribe, jossa opettaja yrittää vakuuttaa oppilasta tietyn filosofian totuudesta kuvitellun vuoropuhelun avulla. Kuviteltu keskustelukumppani esittää vastaväitteitä ja vääriä johtopäätöksiä, joihin opettaja reagoi huutamalla ”Ei suinkaan” ja yrittää sitten korjata väitteet. Kun luet seuraavan kerran Roomalaiskirjeen voit tutkia, kuinka perusteellinen vuoropuhelu kirjeessä käydään Paavalin, juutalaisen (mm. kohdat 2:1-5, 17-24) ja lopuksi pakanakeskustelukumppanin (esittely tapahtuu kohdassa 11:13-24) kanssa. [i]
Pidä jatkuvasti mielessä Paavalin jo puhumat asiat. Hän ei esittele koko evankeliumia joka kohdassa.
Avainjakeet: Room. 6:17-18 ” Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin orjia, olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opetuksen muodolle, jonka johtoon teidät on annettu, ja että synnistä vapautettuina teistä on tullut vanhurskauden palvelijoita. ”
Room.6:1-18
Kasteen hauta
Paavali pitää mahdottomana, että synnille kuollut voisi edelleen elää synnissä. Evankeliumi oikein ymmärrettynä ei johda suurempaan synnin tekemiseen ja piittaamattomuuteen vaan vanhurskauteen.
3-5:Synnille kuollut termi kuvaa muutosta entiseen elämään synnin vallassa. Roomalaisille on tuttua, että kääntymyksen jälkeen seurasi kaste. Uudessa Testamintissa ei kastamattomia kristittyjä. Pelastus on kokonaisuus ja kaste sen sinetti. Kasteessa veteen upotus kuvaa hautausta ja vedestä nouseminen ylösnousemusta ja uutta elämää. Vahva yhteys Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen antaa pohjan uudelle elämälle. Pelastuksen ytimessä Jeesuksen risti ja kasteessa havainnollistamme Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen omalla ruumiillamme.
Hylkää vanha ihminen
6-7: Vanhan minän ristiinnaulitseminen kuvaa osallisuuttamme ristinkuolemaan. Asemamme muuttuu suhteessa Jumalaan. Vanha ihminen= Aadam, joka eli synnin ja kuoleman vallan alla. Uusi ihminen= Se joka on Kristuksessa. Ei erilliset ihmiset, vaan sama persoona, jonka suhteessa Jumalaan tapahtuu muutos, kun luotamme Jeesukseen.
8-11: Kristuksen kanssa kuoleminen ja ylösnousemus kuuluu yhteen. Uusi elämä ei merkitse ainoastaan nyt koettavaa uutta elämää, vaan myös sitä, että uskovan elämässä vaikuttava Pyhä Henki herättää kerran hänen ruumiinsa uuteen, ikuiseen elämän. Jeesus on korotettu kaiken yläpuolelle ja hallitsee kaikkea ja siksi Paavali kehottaa Roomalaisia ottamaan vakavasti Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen osallisuuden. Kristus kuoli synnille ja kristittyjenkin tulee pitää itsensä synnille kuolleina. Se vapauttaa rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistä.
Synnitön kristitty
12-14: Paavali ei opeta synnittömästä kristitystä. Synti voi hallita vain, jos joku tottelee sitä. Paavali puhuu kyvyistä, lahjoistamme ja ominaisuuksistamme ”aseina”, joita ei enää pitäisi luovuttaa pahan käyttöön. Jatkuva hengellinen taistelu. Paavalille ”synti” oli aktiivinen voima, joka tuli Aadamin lankeemuksen kautta. Paavali muistuttaa jatkuvasti, että meidät on liitetty Jeesukseen ja se on kaiken pohja.
Vanhurskauden palvelija
15-23: Mitä on Jumalan palveleminen?
Jumalan armo vapauttaa jostakin ja vapauttaa johonkin. Armo vapauttaa elämään uutta elämää. Kristitty valitsee kahden isännän väliltä. Tottelee syntiä- mikä johtaa kuolemaan tai on kuuliainen Jumalalle- johtaa todelliseen elämään. Vanhurskauden palvelemisesta palkkana ikuinen elämään. Voi siis valita ketä haluaa palvella, ei haluaako palvella. Ennen roomalaiset olivat olleet synnin orjia, mutta nyt synnin orjista oli tullut Jumalan palvelijoita.
Palveleminen on kunnian antamista Jumalalle elämän jokaisella osa-alueella. Jumalan palveleminen yhdistää Kristuksen ruumiin. Palvellessa annamme oman elämämme ja ”aseemme” Jumalan käyttöön tapahtuu se seurakunnassa, tai arjessa työpaikalla. Jumalan palveleminen on ihmisen lähelle menemistä. Palveleminen tapahtuu suhteesta käsin. Voima palvella tulee Jeesuksessa olemisesta.
Mihin tarvittiin lakia?
Paavali tarkoittaa laista puhuessaan Tooran kertomusta tai Mooseksen kautta annettuja 613 käskyä. Laki oli hyvä ja osoitti Jumalan tahdon, mutta teki myös Israelilaisista suurempia syntisiä näyttäen synnin. Mooseksen kautta tulleet käskyt tuntuvat paljolta, mutta Suomessa on voimassa noin 3800 lakia ja 9000 niihin liittyvää asetusta. Käskyt selkeyttivät Israelilaisten elämää. Paavalin esitys voi tuntua ristiriitaiselta: Kyseessä on Jumalan laki ( 7:22), se on hyvä ( 7:12), se on pyhä( 7:12), se on vanhurskas ja hengellinen( 7:14). Kuinka hyvä laki voi tuoda Jumalan vihan( 4: 15), tehdä rikkomuksen suuremmaksi( 5:20) ja herättää syntiset himot ( 7:5). Tätä Paavali pyrkii selittämään koko tärkeän tekstipätkän 7:7-25.
Jumalan tavoitteena oli näyttää, että laki ei voi ihmisen pahuudelle mitään.
Laki on ainoa tie, jolla opitaan synnin vakavuus. Laki säädettiin osoittamaan rikkomukset, kunnes tulisi se jälkeläinen ,jota lupaus koski! Lakiin kuului uhrisäädökset, jotka takasivat anteeksiannon synneistä Myös lakiin on kirjattu armo. Vanhan testamentin Jumala on sama armollinen Jumala kuin Uudessa testamentissa.
Ydinajatus:Ihminen on hukassa ja tarvitsee Jumalaa. Hyvät uutiset: pelastus on tarjolla jokaiselle. Meidät on pelastettu armosta, uskon kautta. Armo on Jumalan teko ja usko on luottamusta ja uskollisuutta Jeesukseen. Pelastuksesta seuraa vapautus synnin voimasta ja lain alta. Kristitty on kuollut synnille, mutta synti ei ole kuollut kristitylle. Jatkuva taistelu” Teen sitä, mitä en tahdo”. Meidät on vapautettu yhteyteen ja rakkauteen, sekä vanhurskauden palvelijaksi antamaan ”aseemme” Hyvän, eikä enää pahan käyttöön.
Taustalla koko ajan juutalaisten ja pakanakristittyjen välinen jännite. Pitääkö uskoon tulleiden pakanoiden noudattaa lakia, eli ympärileikkausta, sapattia ja ruokalakeja. Teologisesti taustalla kysymys: Vastaanotetaanko pelastus noudattamalla lakia vai lahjana uskomalla Jeesukseen Kristukseen. Lakiin oli myös kirjattu armo ja mahdollisuus pysyä liiton sisällä, jos vain halusi. Jumala on armollinen Jumala!
[i] Tästä voit lukea lisää kirjasta Kirjojen kirja- avaimia Raamatun tulkintaan, Gordon D. Fee ja Douglas Stuart (Aikamedia 2024)
Sunday Feb 09, 2025
Sunday Feb 09, 2025
Vapautettu vanhurskauteen ja yhteyteen Room. 1:18 – 5:21
Vanhurskauteen liittyviä käsitteitä:
Jumalan ominaisuus on vanhurskaus => Jumala on täysin oikeudenmukainen.
Vanhurskas ihminen on Jumalalle kelpaava sen tähden, mitä Jeesus on puolestamme tehnyt.
Vanhurskauttaminen on Jumalan teko => Jumala julistaa, tekee ihmisen syyttömäksi sen tähden, että Jeesus on kärsinyt, kuollut ja ylösnoussut syntiemme puolesta. Vanhurskautus tapahtuu uskomalla Jeesukseen, ei ihmisen tekojen perusteella.
→ Vanhurskautus, oikeudellisen aseman muutos, hebrealaisille oikea ja väärä oli oikeudellinen asia, ei niinkään moraalisen asia. => Vanhurskauttaa, julistaa syyttömäksi.
Sovitus tarkoittaa sitä, että Jeesuksen ristinkuolema syntiemme puolesta tekee mahdolliseksi sen, että oikeudenmukainen Jumala voi ottaa syntisen ihmisen yhteyteensä, sillä Jeesus kuoli syntiemme vuoksi, jotta Jumala voi armahtaa meidät.
Osa 1: VAPAUTETTU VANHURSKAUTEEN – Mitä Paavali opettaa vanhurskauttamisesta Rooman seurakunnalle?
Roomalaiskirjeen tausta: Juutalaiset, kreikkalaiset ja muualta tulleet, orjat ja vapaat, muodostivat yhdessä Rooman seurakunnan. Heterogeeninen tausta toi ongelmia yhteyteen seurakunnan sisällä. Roomalaiskirjeestä voi päätellä, että seurakunnalla oli yhteyteen liittyviä ongelmia, kuten ylpeilyä, tuomitsemista ja halua muuttaa toiset itsen kaltaiseksi.
Roomalaiskirjeen jakson 1:18 – 5:21 rakenne: Miten Paavali reagoi Rooman seurakunnan tilanteeseen ja opettaa vanhurskauttamisesta ja sen luomasta yhteydestä?
1:18–32 Kreikkalaiset ja muut kuin juutalaiset (kaikki kansat) ovat syyllisiä: Kreikkalaiset olivat ylpeitä sivistyksestä ja kulttuurisista saavutuksista, ja he kutsuivat muita kansoja barbaareiksi, sivistymättömiksi.
Pakanoiden, kreikkalaisten ja barbaarien, syntisyyden ja syyllisyyden kuvaus 1:18–32. Huom. tässä kuvataan sosiaalisia syntejä, jotka rikkovat ja vaikeuttavat yhteiselämää.
Kaikki ovat syyllisiä ja Jumalan vihan eli tuomion alaisia, sillä ikuisen Jumalan palvonnan sijasta palvotaan katoavaa ja luotua.
2:1–16 Muiden tuomitsemisen ja Jumalan tuomion oikeudenmukaisuus
Juutalaiset pitivät itseään muita parempina ja tuomitsivat muut samoista asioista, joita itse tekivät. => Tuomitaan muiden tuomitseminen, vain Jumala on oikeudenmukainen tuomari.
Myös Jeesus käsitteli vuorisaarnassaan muiden tuomitsemista Matt. 7:1–2
2:17–3:8 Juutalaiset olivat ylpeitä siitä, että heillä on erityisasema Jumalan valittuna kansana ja he olivat saaneet Jumalan lain ja tunsivat Jumalan lain ja tahdon ja olivat Jumalan kanssa solmitun liiton merkiksi ympärileikattuja.
Tästä Identiteetistä juutalaiset ylpeilivät, sillä se erotti heidät muista kansoista.
Kuitenkin juutalaisetkin rikkoivat lakia, olivat yhtä syntisiä kuin muutkin kansat, sillä lain tehtävä ei ollut pelastaa vaan osoittaa synti.
Henki vastaan laki -opetuksen aloitus.
3:9–20 Kaikki tekevät väärin ja ovat syntisiä eikä kukaan ole itsessään vanhurskas. => Kaikki tarvitsevat Jumalan vanhurskautta, sillä lain tehtävä ei ole pelastaa vaan opettaa, mitä synti on.
3:21–31 Jeesus Kristus on kaikkien syntisten vanhurskaus.
4:1–25 Aabraham, uskon isä, pelastui uskosta ei lain kautta (kuten myös Daavid).
(Muita kansoja ei siis tarvitse ympärileikata, yksi Rooman seurakunnan oletetuista ongelmista).
Kaikki ovat samalla viivalla, uskosta Kristukseen seuraa armo ja elämä, laista seuraa synti ja viha/tuomio.
5: 1–11 Vanhurskautuksen seuraukset ❖ 5: 12–21 Uusi ja vanha Aadam
Ensimmäinen ihminen – Aadam => synti => kadotustuomio ja kuolema
Uusi Ihminen – Jeesus Kristus => kuolema ja ylösnousemus => armo, vanhurskautus, sovitus ja lunastus => elämä jo nyt ja kerran täydellisenä taivaassa
Osa 2: VAPAUTETTU YHTEYTEEN – Mitä Paavalin opetus voi tarkoittaa meidän elämässämme?
Vanhurskautus tuo seurakuntaan tasa-arvon 3:22–27
Syntisyydessä ei ole eri asteita, joista rakentuisi paremmuushierarkia => kaikki ovat syyllisiä, kaikki tarvitsevat armoa, kaikki vanhurskautetaan samalla perusteella uskon kautta.
Paremmuushierarkian puuttumisen ja tasa-arvon seuraukset seurakunnassa: o Teoista ylpeilyltä on pudonnut pohja pois 3:27, yhteinen ylpeilyn aihe on Jeesuksen
työ ja sen työn seuraukset. => Kirkkauden toivo, Pyhän Hengen apu ahdistuksissa
5:2–5, Jumala itse 5:11 o Me–ne-asetelman purkautuminen
Vanhurskautus tuo seurakuntaan rauhan eli lopettaa vihollisuuden 5:1–5
Rauha – vihollisuuden puuttuminen, eheys, tasapainoisuus ja kokonaisuus – jo nyt vaikka ei täysin vielä
Suhteessa Jumalaan
Suhteessa ihmisiin
Vanhurskautus tuo seurakuntaan turvan armossa 3:22–25a ja 5:6–21
➢ Pelastua johonkin ei ainoastaan jostakin, pelastua kirkkauden toivoon 3:23. Saamme pääsyn johonkin, jota ilman muuten olisimme. => Jeesuksen sovitustyö tuo armon ja pelastusvarmuuden ja ikuisuuden Jumalan kanssa.
o Pelastus on Jumalan suunnittelema ja toteuttama. Usko tuo levon ja turvan.
Vanhurskautus tuo seurakuntaan yhteyden, joka perustuu Jumalan työhön ja josta Jumala iloitsee.
➢ Jumala iloitsee, kun hänen lapsensa kokevat yhteyttä, toimivat ja viihtyvät keskenään. => Evankeliumi – vanhurskautus uskon perusteella – luo edellytykset yhteiseloon.
Room. 3:22–24: “Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus
Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.”
Sunday Feb 02, 2025
Sunday Jan 26, 2025
Sunday Jan 19, 2025
Sunday Jan 19, 2025
Sunday Jan 19, 2025
Toivo elämää kantavana voimana
Abraham – Toivoi, vaikka kaikki näytti mahdottomalta
”Abraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut. Hän uskoi tulevansa monen kansan isäksi tämän sanan mukaisesti: ”Niin paljon on sinun jälkeläisiäsi oleva.”” (Room 4:18)
”Sitten Herra vei Abramin ulos ja sanoi: ”Katso taivaalle ja laske tähdet, jos voit ne laskea.” Herra sanoi vielä hänelle: ”Yhtä paljon on sinulla oleva jälkeläisiä.”” (1. Moos. 15:5)
Toivo ei riipu olosuhteista
Abrahamin toivo ei perustunut olosuhteisiin, sillä hän ja Saara olivat hyvin vanhoja eikä heillä ollut lasta. Hänen toivonsa oli luottamus Jumalaan, joka oli luvannut jälkeläisiä ja siunauksen kaikille kansoille hänen kauttaan. Toivo sai Abrahamin lähtemään tuntemattomaan maahan ja odottamaan kärsivällisesti lupauksen täyttymistä.
Kun kohtaamme tilanteita, jotka vaikuttavat mahdottomilta – esimerkiksi työttömyyttä, terveyshaasteita tai lapsettomuutta – voimme luottaa, että Jumalan lupaukset kantavat. Jumalan lupaus Abrahamille muistuttaa, että Jumala toimii jopa tai ehkä juurikin silloin, kun kaikki näyttää epätoivoiselta.
Tikvah (תִּקְוָה) – Kirjaimellisesti “odotus” tai “toivo” Tikvah tarkoittaa vahvaa toivoa, odotusta tai luottamusta siihen, että jokin hyvä tapahtuu. Se on toivo, joka perustuu Jumalaan ja Hänen lupauksiinsa.
“Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatuksia; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon (tikvah).” (Jer. 29:11)
Joosef – Toivo koettelemusten keskellä
”Te tosin aioitte minulle pahaa, mutta Jumala käänsi sen hyväksi tehdäkseen sen, mikä nyt on tapahtunut, ja pitääkseen hengissä paljon kansaa.” (1. Moos. 50:20)
”Herra oli Joosefin kanssa, ja hän menestyi kaikessa.” (1. Moos. 39:2)
Toivo vastoinkäymisissä
Joosef myytiin orjaksi ja joutui vankilaan syyttömänä. Kuitenkin hän piti kiinni toivosta Jumalan oikeudenmukaisuuteen, ja lopulta hän nousi Egyptin toiseksi vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi. Hänen uskonsa ja toivonsa auttoivat häntä pysymään uskollisena ja näkemään Jumalan johdatuksen vaikeuksien keskellä.
Kun elämässä tulee koettelemuksia, voimme muistaa, että Jumala voi käyttää jopa vaikeuksia hyväksemme. Esimerkiksi epäonnistuminen, valheelliset huhut tai syrjintä työpaikalla voi olla askel kohti suurempaa suunnitelmaa, kuten Joosefin tarinassa.
Daavid – Toivoi vihollisten keskellä
”Hän piilottaa minut majaansa pahana päivänä, hän kätkee minut telttansa suojaan. Hän nostaa minut kalliolle.” (Ps. 27:14)
”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.” (Ps. 23:1)
Toivo vainottunakin
Daavid eli suuren osan elämästään paossa, vihollisten ja jopa kuningas Saulin vainoamana. Koko tämän ajan hän luotti Jumalan lupaukseen, että hänestä tulisi kuningas. Toivo Jumalassa vahvisti häntä ja sai hänet ylistämään Jumalaa jopa vaikeuksien keskellä.
Kun kohtaamme vastustusta tai vaikeita ihmissuhteita, voimme seurata Daavidin esimerkkiä. Psalmien rukoukset ja ylistykset opettavat turvautumaan Jumalaan ja odottamaan kärsivällisesti Hänen johdatustaan.
Qavah (קָוָה) – “Odotus tai sitkeä toivo” Qavah viittaa odottamiseen, mutta sillä on vivahde “jännittynyt odotus” – kuin venytetyn köyden jännite, joka odottaa purkautumistaan.
“Mutta ne, jotka Herraa odottavat (qavah), saavat uuden voiman, he nousevat siivilleen kuin kotkat, he juoksevat eivätkä väsy, he vaeltavat eivätkä uuvu.” (Jes. 40:31)
Job – Toivoi kärsimyksissään
”Vaikka hän surmaa minut, häneen minä panen toivoni.” (Job 13:15)
”Minä tiedän lunastajani elävän.” (Job 19:25)
Toivo, vaikka kaikki on menetetty
Job menetti kaiken: perheensä, omaisuutensa ja terveytensä. Silti hän piti kiinni toivosta, että Jumala on oikeudenmukainen ja että lopulta Hänen suunnitelmansa selviäisi. Jobin toivo Jumalan ennallistavasta voimasta kantoi häntä vaikeimman kärsimyksen läpi.
Jobin tarina muistuttaa meitä siitä, että kärsimys ei tarkoita sitä, että Jumala rankaisee meitä tai on hylännyt meidät. Kun kohtaamme elämän suuria menetyksiä, voimme luottaa siihen, että Jumala näkee ja ymmärtää kipumme, ja että Hänellä on lopulta hyvä suunnitelma elämällemme.
Yachal (יָחַל) – “Odottaminen kärsivällisesti” Yachal tarkoittaa odottamista tai luottavaa kärsivällisyyttä, erityisesti Jumalan toiminnan odottamista. Tämä sana korostaa pitkäjänteisyyttä ja kestävyyttä.
“Hyvä on hiljaisuudessa toivoa (yachal) Herran apua.” (Valit. 3:26)
Jeesus – Ikuinen toivo
”Totisesti, totisesti minä sanon teille: te joudutte itkemään ja valittamaan, mutta maailma iloitsee. Te joudutte murehtimaan, mutta teidän murheenne muuttuu iloksi.”
(Joh. 16:20)
”Mutta me toivoimme, että hän olisi se, joka lunastaa Israelin. Kaiken tämän lisäksi tänään on jo kolmas päivä siitä, kun se tapahtui.” (Luuk. 24:21)
“Hänen tähtensä teitä vainotaan, mutta olkaa rohkeat: minä olen voittanut maailman.” (Joh. 16:33)
“Hänen kärsimyksensä tähden hän näkee valon ja tulee ravituksi.” (Jes. 53:11)
”Se toivo on meille kuin sielun ankkuri, varma ja luja, ja se ulottuu esiripun sisäpuolelle asti.” (Hepr. 6:19)
Tarvitsiko Jeesuskin toivoa?
Jeesuksen toivo oli täysin sidottu Jumalan suunnitelman täyttymiseen hänen elämässään. Hänen tehtävänsä maan päällä oli sovittaa ihmiskunta Jumalan kanssa ja se vaati suurta kärsimystä. Ristiinnaulitsemisen edessä Jeesus piti kiinni toivosta, että Jumalan tahto toteutuu ja tuo iankaikkisen elämän kaikille, jotka uskovat Häneen.
Jeesuksen täysi ihmisyys mahdollisti myös kiusauksen olla epätoivoinen.
Jeesuksen toivo antaa meille esimerkin siitä, että vaikka elämässä kohtaamme vaikeuksia ja uhrauksia, voimme luottaa Jumalan iankaikkiseen suunnitelmaan. Tämä toivo antaa meille voimaa kohdata haasteet rohkeasti ja kestää, koska tiedämme, että Jeesus on voittanut kuoleman.
Toisaalta opetuslasten luottamus ja sen horjuminen antaa meille inhimillisen perspektiivin ja lohdun luvasta epäonnistua toivottomassa tilanteessa.
Ankkuri on toivon vertauskuva. Sitä voitiin käyttää paitsi paikalla pysymiseen, myös ohjaamiseen. Ohjaaminen oli samaa kuin nykyisinkin tunnettu ankkurin laahaaminen. Sielun ankkuri vetää meitä vastustamattomasti kohti Jumalan iankaikkista maailmaa.
Toivo jokaisen elämänvaiheen keskellä
Abraham opettaa odottamaan kärsivällisesti Jumalan lupauksia.
Joosef muistuttaa, että vaikeudet voivat olla osa Jumalan suurta suunnitelmaa.
Daavid osoittaa, että Jumalaan turvautuminen tuo voimaa vihollisten keskellä.
Job rohkaisee pysymään kiinni Jumalassa kärsimyksenkin keskellä.
Jeesus on täydellinen esimerkki toivosta, joka perustuu Jumalan iankaikkiseen suunnitelmaan. Ja hänestä on tullut toivo koko maailmalle.
Toivo ei ole vain passiivista odottamista, vaan aktiivista luottamusta Jumalan uskollisuuteen kaikissa elämän vaiheissa.